Kun ulkona sataa sivuttain, on hämärää ja kylmää, on suorastaan suositeltavaa laittaa Bachin kitaramusiikki soimaan Spotifysta ja käpertyä sohvalle villapeiton alle. Jos sattuu nukahtamaan, aina parempi! Herätessä onkin sitten virtaa vaikka siivota. Usein kertynyt energia tulee kuitenkin käytettyä johonkin tärkeämpään, kuten vaikkapa kuvaamiseen tai blogin tekemiseen. Usein hyödyllisintä on vain lojua ja lueskella.
Arkipäivän estetiikkaa parhaimmillaan; pirteän kirkkaan väriset pyyhkeet suovat ripustajalleen virkistävän värikylvyn askareitten lomaan. Huomasin vuosia sitten, että unohdun joskus ripustamaan pyykkejä siten, että värit näyttävät kivoilta vierekkäin.
- Sitähän on tullut ihan vahingossa harjoittaneeksi tietoisen läsnäolon taitoa!
- Sitähän on tullut ihan vahingossa harjoittaneeksi tietoisen läsnäolon taitoa!
Harakka raahaa pesäänsä kaikkea kiiltävää. Minä en niinkään kiiltävästä piittaa, mutta kaikki kaunis raahautuu kotiini, jollei konkreettisesti, niin valokuvien muodossa. Katselen maailmaa mieluummin sammakkoperspektiivistä kuin linnun silmin, - varpaat mullassa. Inspiroidun väreistä, muodoista ja hyvästä valon väristä. Elämässä parasta on tämä hetki ja arjen kauniit asiat, kuten se, kuinka teelehdet liuekenevat veteen lasisessa teekannussa ja se, miten jasmiiniteen tuoksu saa mielen kohoamaan arjen yläpuolelle. Kaikista kaunein maallinen asia minulle on kuitenkin luotettavan ystävän sydän, joka on puhdasta kultaa vikoineen kaikkineen.
PYYKKIPÄIVÄN VÄRIT
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)