logo

. sunnuntai 23. joulukuuta 2018 .


Tänä vuonna ihastuin kuusipuihin. 

Olohuoneemme ikkunasta näkyy kuusimetsikkö. Nyt se on kuorrutettu lumella ja on täydellisen kaunis.

Matkustaessani Madeiralle marraskuussa, tuli menomatkalla pysähdys Munchenissa. Eksyin vahingossa joulumessuille, minne oli tuotu valtavan isoja, koristeltuja kuusia. Kuusten lomaan oli luotu tunnelmallinen joulumaa. Onneksi eksyin, sillä saksalaiset saivat minut hurahtamaan jouluun ennennäkemättömällä tavalla.

Madeiralla vuokrasin auton, jotta pääsisin paremmin lempimaisemiini. Välillä tie kulki läpi epätodellisten kauniiden kuusimetsien, joissa kuusia oli monia eri lajeja. 
Jouluun oli vielä aikaa, mutta ajellessani keskellä noita taianomaisia maisemia, paikallisen klassisen musiikin kanavan säestyksellä, minulle tuli mieleen joulu. 

Kun nykyisin tuijottelen kotisohvalta kuusten latvoja, ihmettelen miksen aikaisemmin jo ihastunut noihin ikivihreisiin puihin.

Ja allergikoille vinkki: jos olet kuusiallerginen, kokeile jalokuusta eli pihtaa! Meillä se on ollut olohuoneessa jo puoltoista viikkoa, eikä mitään oireita ole tullut.

Ellet silti halua oikeaa kuusta, löytyy muutamalla satasella oikean näköisiä tekokuusia (Stockmannilta olen löytänyt aidoimman näköiset). Jos maksat vuosittain joulukuusesta 50 euroa, on tämä suorastaan säästövinkki ;)

Tunnelmallista Joulua!

. lauantai 15. joulukuuta 2018 .


Postaus sisältää kaupallista yhteistyötä.

This post contains comercial co-operation.

Päivä on ollut lämmin ja aurinkoinen, aamupäivän olen lojunut aurinkotuolissa lämmöstä ja puutarhan lintujen laulusta nauttien. Hotelli Quinta da Casa Brancan yksityinen puutarha on valtava, ja Madeiran kauneimpia.

Tutustuin yhteen puutarhureista, aina iloisesti hymyilevään Bernardeteen, joka tutustutti minut puutarhassa lenteleviin, isoihin burbuleta-perhosiin, joita kovasti ihailin. Aina kun kävelin puutarhassa, siellä oli puutarhureita ahertamassa, eipä siis ihme, että se näytti niin valtavan hyvin hoidetulta ja kukoistavalta.

Nyt on iltapäivä ja kuvaan tunnelmia hotelli Quinta da Casa Brancan päätalon piano loungessa. Muut hotellivieraat ovat altaalla, puutarhassa tai kuka missäkin, ja saan olla hetken ihan yksin.

Käydessäni ensimmäistä kertaa Madeiralla vuonna 2006, olin kuumeessa ja hotellihuoneemme oli jääkylmä. Kavereiden patikoidessa levadoilla, haaveilin sänkyni peiton alla lämmityksestä vilusta väristen. Taksimatkailu oli tuolloin vielä kohtalaisen halpaa, joten hyppäsin taksiin ja kiertelin Funchalin hotelleja aikomuksenani viettää edes yksi yö ilman vilua.

Yksi vierailukohteista oli hotelli Quinta da Casa Branca rehevän subtrooppisen puutarhan keskellä. Paikka teki minuun lähtemättömän vaikutuksen ja vaikka opiskelijan budjettini ei silloin mahdollistanut yöpymistä tuossa viiden tähden hotellissa, vannoin että vielä joskus lomailisin siellä.

The day has been warm and sunny. I have spent the morning lounging in the warmth of the garden and enjoying the sounds of the singing birds. Hotel Quinta da Casa Branca's private gardens are magnificent and of the most beautiful in Madeira.

I met one of the gardeners named Bernardete who was always smiling. He introduced me to the big Bubuleta-butterflies that flew about the gardens. They were beautiful. Every time I walked in the gardens there were gardeners busy working away. No wonder that the gardens flourished so beautifuly.

It is now afternoon and I will capture the ambiance of the Hotel Quinta da Casa Banca's main buildings' piano lounge. The other hotel visitors are out by the pool, in the gardens or wherever they are to be so I had a chance to enjoy the  moment alone in the  piano lounge.

On my first trip to Madeira in 2006, I became sick with a fever and shivered in a cold hotel room. While my frinds were out trecking on the levadas I dreamed of warmth, shivering underneath the blankets in bed. At the time traveling by taxi was reasonably cheap so I jumped into  a taxi and went around to see the hotels of Funchal with the intention of finding a warm hotel where I could sleep without chills.

One of my encounters was Hotel Quinta da Casa Braca in the midst of lush subtropical gardens. The place made an unmistakable effect on me. Eventhough at the time my student budget would not allow me to stay here, I promised myself that I would one day return.




Se päivä koitti kaksitoista vuotta myöhemmin.

Alkujaan viinitila, sittemmin myös banaaniplantaasi on kuulunut skottilaiselle Leacockin perheelle 1800-luvulta lähtien. Vuonna 1940-luvulla Edmund Erskine Leacock tilasi uuden Manor Housen suunnitelman arkkitehti Leonardo de Castro Freireltä. Vuonna 1947 rakennustyöt alkoivat.

1980 tila jaettiin kahteen osaan, mutta tilan nimi Quinta da Casa Branca säilyi edelleen. 1998 tilan pohjoispuolelle valmistui arkkitehti João Favila Menezesin suunnittelema ensimmäinen hotellirakennus. Tällöin myös tilan upea, laaja puutarha puulajipuistoineen uudistettiin. Hotelliin avattiin saman arkkitehdin suunnittelema uusi siipi vuonna 2002.

Modernin boutique-hotellin Quintan rakennusten vastapäinen, tilan päätalo The Manor House sekä uima-altaan viereinen Pool Villa vapautui yksityiskäytöstä hotellin omistajilta, Leacockin perheeltä ja ne kunnostettiin luksushotelliksi muutama vuosi sitten. Päätalossa on kalustettu osin Leacockin perheen antiikkihuonekaluilla ja taideteoksilla.

The day came twelve years later.

Origionaly the hotel was a wine orchard  then a banana planitation that belonged to the scotish, Leacock family since the 1800's. In the 1940's Edmund Erskine Leacock ordered a plan for a new Manor House from architect Leonardo de Carstor Friere. In 1947 construction work began.

In 1980 the estate was divided into two but the name Quinta da Casa Branca remained. In 1998 on the estates northside , architect Joao Favilva Menez designed the first hotel building which was then built. At the same time the vast gardens were renewed. In 2002 a new addition to the hotel designed by the same architect was opened.

Opposite the Modern boutique-hotel Quinta's buildings was the Manor House, the main building  and Pool Villa that were freed from the private use of the hotel's owners, the Leacock family and were renovated into a luxouriouse hotel a few years ago. The main building is partly furnished with Leacock's antiques and art.




Sytytän valot piano loungen lukuisiin valaisimiin ja kattokruunuihin. Maderan sää voi muuttua hetkessä ja pian sade alkaa ropista kodikkaasti ikkunalautoihin. Talon mittasuhteet ovat valtavat, mutta silti siellä on viihtyisää ja kodikasta.

Päivälliseen talon ruokasalissa on vielä aikaa, joten päätän suoda itselleni rentouttavan kylvyn minulle tarjotun valtavan sviitin tassuammeessa. Kun taustalla pauhaa oopperamusiikki, meinaan nukahtaa kuumaan, tuoksuvaan kylpyyn valtavassa marmorikylpyhuoneessa.

En ole tottunut tällaiseen luksukseen ja ajatukset karkailevat välillä pieniin ahtaisiin huoneisiin kehitysmaissa, missä ahtaasti asuvat perheet voivat vain haaveilla kylvyistä.

Kun sitten valmistaudun illalliselle, on minulla hieman perhosia vatsassa, sillä illalliselle täytyy pukeutua vähän lomavaatetusta arvokkaammin. Yllättäen huomaan nauttivani valmistautumisesta, sillä se tuo juhlan tuntua ja mieleeni tulee joulu.


Koko talo on niin taianomainen ja tunnelma erityislaatuinen, että olo on kuin joulupäivälliselle valmistautuvalla kartanonrouvalla skotlantilaisessa linnassa. Huomaan hyräileväni joululaulua.

Ruokasali on jopa uskomattomampi kuin osasin odottaa. Sisustus on elegantti ja lukuisat kynttilät luovat lämpimän, juhlavan ja jouluisen tunnelman. Hämärtyvässä illassa, ikkunan takana näkyvät banaanipuut saavat minut taas muistamaan olevani Madeiralla, subtrooppisen puutarhan keskellä.

Henkilökunta on äärimmäisen ystävällistä, ruoka taidolla valmistettua ja annokset kauniita.
Aterian jälkeen on ihana nukahtaa jättisuureen prinsessansänkyyni valtavassa makuuhuoneessa.

I turn the lights on to the numerouse lamps and chandaliers. The weather in Madeira can change in the matter of minutes and soon the rain pitter patters on the windowsills. The house is huge but still it feels inviting and cosy.

There is still time before dinner in the dining room, so I decide to go for a relaxing bath in the huge suite's lionpaw bathtub. In the backgound I hear opera music and am about to fall asleep enjoying the sensations of the bath in the massive marble bathroom.

I am not used to this luxuriousness so my thoughts fly to the small stuffy accomodation rooms of the developing countries where families could only imagine of such bathing.

When the time comes for dinner, it gives me the butterflies. For dinner one must dress more formal compared to the usual vacation habit. Surprisingly I notice how much I enjoy it and how it brings a feeling of celebration and reminds me of Christmas.

The whole house is so magical and the atmosphere is so special that I feel like a Chatelaine in a Scotish palace. I notice myself humming Christmas songs.

The dining room is even more amazing than I expected. The interior is elegant with numerous candals luminating and bringing a warm festive feeling. In the dimming light of the evening I see the banana trees through the window and remember that I am in Madeira in the midst of the subtropical gardens.

The staff is extremely friendly, the food is prepared with great skill and the portions are beautiful. After my meal it is nice to fall asleep in my huge princess bed in a huge suite.




Tämä oli toinen vierailuni ketjun Small Luxury Hotels of the World- itsenäisissä hotelleissa. Näissä tuntee todella olevansa kotona matkallakin. Lämpimästi suosittelen!


This is my second visit to the hotel chain Small Luxury Hotels of the World- indipendant hotels. Here one feels truly like at home eventhough traveling. I can warmly recommend!

käännökset/translation Eeva Syrjäniemi
kuvat/photos Quinta da Casa Branca & Mirjami Rajamäki  

. keskiviikko 5. joulukuuta 2018 .


On maista kaikista sittenkin
tää synnyinmaa kaikkein rakkahin.
Vie minne tiesi, sen tuttu liesi
on lämpöisin.

Voi kuin on kaunihit järvet sen
ja kosket kuohuissa pauhaten!
Sen pilven väikky ja lähteen läikky
ja taivas sen!

Ja vaarat korkeat, kuusikot,
ja koivumetsät ja kalliot,
sen pohjainpalot, sen tähtein valot
ja kuutamot.


Hyvää Itsenäisyyspäivää Sinulle suomalainen!

Kuva Mirjami Rajamäki
Synnyinmaani, sanat Martti Korpilahti, sävel Christian Hansen

. perjantai 2. marraskuuta 2018 .

Paahteisen heinäkuun päivän jälkeen ilta hämärtyy nopeasti Roomassa ja ilma viilenee sopivaksi.
Päivällä tuulettomilla kaduilla oli lämpimämpää kuin kuvitelmissa, asfaltti suli paikoin kenkien alla ja tuntui että paistuu.

Kaskaat konsertoivat täällä yötäpäivää, eivätkä mitenkään vienosti. Rooma on rosoinen, äänekäs ja ylpeä kaupunki, mutta samalla romanttinen, kaunis ja inspiroiva.  

Kuljemme Rooman suurimman puiston, Villa Borghesen läpi hotellille lepäämään.

On ihana vain oleskella hetki hotellihuoneen patiolla ja nauttia illan juovuttavasta tunnelmasta ja seesteisyydestä. Pihan perällä kasvavan pinjan läpi kuultaa kuu havujen lävitse ja jotenkin siinä kiteytyy koko roomalaistunnelma. 

Siskon kanssa on kodikasta matkustaa.




Hotellimme Villa Duse sijaitsee kauniilla Pariolin alueella, lähellä Rooman suurinta puistoa Villa Borghesea ja Villa Ada- puiston vieressä.

Parioli oli alkujaan ylemmän luokan asuinalue ja fasistisen hallinnon aikana se oli useiden korkea-arvoisten ihmisten asuinpaikka. Nykyään sitä pidetään Rooman tyylikkäimpänä asuinalueena ja siellä on useita ulkomaisia suurlähetystöjä.

Kun ensi kertaa saavumme hotellille, on kadulla käynnissä jonkin elokuvan kuvaukset. Ei ihme, sillä seutu on hyvin kuvauksellista vanhoine kivitaloineen ja puutarhoineen.

Alunperin yksityisasunnoksi rakennettu Villa Duse on elegantti, pieni boutique-hotelli.
Hotellin sisustus on roomalaisten antiikkiliikkeiden toimesta sisustettu sellaiseksi, että hotellivieraalla on tunne kuin olisi kotona. Tässä on onnistuttu hyvin, sillä illalla on ihana tulla takaisin viileään, rauhalliseen ja kotoisan tyylikkääseen "lomakotiin". 

Koti on minulle maailman tärkein ja paras paikka, enkä tykkää matkustaa ulkomaille, ellei vastassa ole kutsuva kodinomainen paikka, missä on siistiä, rauhallista ja yksityistä.

Henkilökunta on poikkeuksellisen palvelualtista ja ystävällistä, millä on suuresti vaikutusta tunnelmaan.




Roomalaisten rakennustaidoista on kiittäminen kreikkalaista arkkitehtuuria, josta roomalaiset valitsivat parhaat palat kehitettäviksi. Antiikin roomalaisten rakentamista rakennuksista moni on yhä pystyssä, vanhin näistä on Pantheon, joka on rakennettu 27 eKr. 



Rooma on historian ystävän aarreaitta, mutta jätimme Colosseumit, Forum Romanumit sun muut odottamaan viileämpiä vuodenaikoja.


Roomalaiset keksivät noin vuonna 200 eaa. betonin ja vuoden 100 eaa. jälkeen marmorista tuli tärkeä rakennusmateriaali Carraran marmoriesiintymän löytymisen ansiosta. Keskuslämmitys on myöskin roomalaisten keksintöä, eikä voida unohtaa  akvedukteja, vesijohtojärjestelmää, jonka senkin he keksivät. 

Nykyään he hallitsevat myös asuntojen ilmastoinnin, sillä huoneeseemme sai lähes pakkasasteita helteisestä vuodenajasta huolimatta.




P.s. Pakko vielä todeta, että hulluja ne on; kuka muuten juoksisi keskellä päivää 35-asteen helteessä paahtavan auringon alla? Pohjois- Italiassa pidettiin kiinni siestasta..;)

. tiistai 25. syyskuuta 2018 .

Kerroin ihastuksestani Marsetin FollowMe- valaisimeen jo taannoisessa postauksessa http://arkitunnelmia.blogspot.com/2017/12/jouluisia-tunnelmia-lomatalo-arthursissa.html.

Uuden tulokkaan, FollowMe Plus-valaisimen voitin bloggari Maiju Sahan Instagram-kilpailusta. Kiitos vielä Maiju!

Valaisin on ollut todella tykätty, tarpeellinen ja monikäyttöinen. Se toimii yöpöydän valaisimena, ylimääräisenä valonlähteenä lukiessani paikassa, missä ei ole tarpeeksi valaistusta, ulkona terassilla pimeällä iltaa istuessa tai retkivalaisimena metsässä.



Läheinen luonnonsuojelualue on yksi lempiulkoilupaikoistamme. Otimme valaisimen sinne mukaan, koska mieheni mielestä siitä saisi hyviä kuvia juuri siellä. Mieheni oli oikeassa, "sienivalaisin", joksi me valaisinta kutsumme, oli kuin kotonaan poseeratessaan kameralle metsässä.





FollowMe Plus on pikkusiskonsa tavoin johdoton ja kulkee siten kätevästi mukana. Lataaminen onnistuu mukana tulevalla USB-kaapelilla. Red Dot Award- muotoilupalkinnon vuonna 2016 voittanut valaisin on Inma Bermúdezin suunnittelema. Kallistettava varjostin suodattaa led-valon tunnelmalliseksi ja valon määrää voi vielä säädellä messinkistä nappia painamalla.

Valoisaa syksyn jatkoa!



                              

  Alin kuva Marset

. torstai 6. syyskuuta 2018 .

+ Talvenkestävät ruukut


Kun haluat puutarhan, jonka voit ottaa muuttaessasi mukaan, on tärkeää valita kasveille ruukut, jotka kestävät talvea, eivätkä jäätyessään posahda rikki. Hyviä, talvenkestäviä materiaaleja ovat esimerkiksi puu sekä kevytbetoni, sementti ja polypropyleeni. Sinkkiruukut kestävät myös hyvin talvea, mutta pohjaan täytyy tehdä reiät. Katetulla terassilla polyrottinki on materiaalina talvenkestävä.

Ruukuissa on aina oltava pohjassa reiät, jotta ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois.

Esimerkki huonosta materiaalista on saviruukku, ellei siihen ole tehty eristettä mullan ja ruukun väliin. Kostea saviruukku halkeaa helposti pakkasella.

Kasvien kastelua on mahdollisuuksien mukaan vähennettevä ennen pakkasten tuloa, sillä märkä multa laajenee jäätyessään.

Jos "styrox"ruukun (polypropyleeni) ulkonäkö ei miellytä, sen voi laittaa vaikkapa suojaruukun sisään, joka on tehty pajusta, kaislasta, bambusta tai muusta luonnonmateriaalista. Kannattaa kuitenkin valita materiaali, joka ei ole herkkä homehtumaan kosteassa ulkoilmassa tai siirtää arka suojaruukku talveksi sisätiloihin.


Talvehtineet kasvit kannattaa suojata kevätauringolta, sillä keväällä aurinko ja tuuli saavat kasvin vihreät osat haihduttamaan, mutta maan ollessa vielä jäässä, se ei saa tilalle vettä.



Etenkin puuvartiset kasvit on hyvä istuttaa mahdollisimman isoon ruukkuun. Jättiruukku kasveineen voi olla tosi painava, jos sitä haluaa siirtää talvehtimispaikkaan tai muuttaa seuraavaan kotiin. Tässä hyvänä apuna toimivat vaikkapa nokkakärryt.




Plantgenista löytyi  todella hyvännäköisiä, kevytsementtisiä, talvenkestävisä ruukkuja. Nämä Nova-ruukut kestävät tyylitietoisimmankin katseen. Värivaihtoehdot ovat musta ja hiekka.

Mustassa, pyöreässä Nova-ruukussa viihtyy Kukkatalo Maritasta Tapiolasta hankittu elefanttiheinä Miscanthus sinensis, kaislakorissa on saviruukkuun istutettu maissi Zea mays (tarkempaa lajia ei tiedossa) , joka on hankittu Pokrovan luostarin puutarhasta Kirkkonummelta.


Maissi on meillä lähinnä koristeheinän asemassa, sillä se pääsi sen verran myöhään hyvään multaan, että on vasta nyt loppukesällä ja syksyllä alkanut kasvaa vauhdilla.



Istutin suorakaiteen muotoiseen ruukkuun viinirypäleen taimia (Vitis 'Vroege van der Laan' , VitisMiljöökoristeen näkösuojaa vasten. Nämä rypäleet tulisi kasvattaa kasvihuoneessa, mutta testataan niitä nyt näin ;).

Toiseen suorakaiteen malliseen ruukkuun istutin japaninvaahteran (Dissectum) sekä grönlanninhanhikin (Potentilla tridentata 'Nuuk') maanpeitekasviksi. Japaninvaahtera oli muotopuoli hylkiö taimimyymälässä, jonka "pelastin" eurolla. Grönlanninhanhikki on puutarhaliike Reimanilta Kirkkonummelta.

Hay:n Hee tuolissa Hay:n Ikealle suunnitteleman Ypperlig-malliston tyynyjä.




Plantagenin Nova-amppeliruukku on kaunis ja tilava. Siinä kasvaa säleikkövilliviini Parthenocissus vitacea, sinikukkainen Clematis sekä keijunmekko Rhodochiton atrosanguineus, joka on periaatteessa monivuotinen, mutta ei talvehdi ulkona.




Toiseksi alinna: vaahtera-aulio Abutilon x hybridum on brasilialaislähtöinen kasvi, jota voi pitää meillä kesäisin ulkona, mutta se on siirrettävä talveksi sisälle. Vaahtera-aulio on nopeakasvuinen ja jos siitä tulee ränsistyneen näköinen, se kannattaa uusia pistokkaita ottamalla (vesilasissa juurruttamalla tai mullassa muovihupun alla).


Vinkki kasvien talvisuojaukseen:
Kasvien tavisuojaukseen ruukuissa on Plantagenissa tarjolla ruukkusuoja ruukun ympärille styroxpohjalla ja kuplamuovilla. Tai pelkkää kuplamuovia ruukun vuoraukseen.


Viime postauksessa oli lisää vinkkejä kasvien talvisuojaukseen.

Nyt on hyvä aika nauttia lämpimistä syysilloista tersassilla!

Postaus sisältää kaupallista yhteistyötä ja asiantuntija apuna on ollut Plantagen Vantaan myymäläpäällikkö Annele Lagerroos.

Ensi kerralla esittelyssä Marsetin FollowMe Plus-valaisin, joka on johdottomana täydellinen terassivalaisin!