DIY-puutarhaterapia, sormet multaan! ;)

Kevät on hullaannuttavaa aikaa ja varsinkin tämä kevät, mikä lämpö ja paiste jo tähän aikaan vuodesta! Kiire ja stressi kuuluvat usein kevääseen ja erityisesti nyt on monta rautaa tulessa.

Kireytyneisiin hermoihin minulla on yksi takuuvarma hoitokeino; puuhastelu pihalla mullan ja kasvien parissa. Ei tarvitse olla suurtilallinen, jotta tätä voi harrastaa, siihen riittää jo parvekekin hyvin.

Olemme muuttaneet vasta uuteen kotiin ja iloitsen kovasti pienestä maatilkustani, mikä mieheni mukaan näyttää tällä hetkellä taimimyymälältä. Kaikki taimeni eivät tosin ole edustuskelpoisia heistä itsestään riippumattomista syistä, minä vasta opettelen.

Iloitsen pienestä ihmeestä pikku puutarhassani; edellisen asunnon parvekkeella viime kesänä ruukussa kasvaneet tuoksuvatukka ja jättitatar jäivät talveksi pakkasen armoille ilman suojausta. Uudessa kodissa ruukut siirrettiin suoraan kylmään ulkovarastoon keskellä talvea. Nyt keväällä siirsin ruukkuja pihalle ja huomasin että nämä kasvit olivat alkaneet versoa uusia silmuja ihan itsekseen. Arvostan kovasti tällaista urheutta.

Kevät on kaiketi hyvää aikaa huolehtia myös sisäkasveista. Mullat on vasta vaihdettu, joten kevyt keväthuolto sisälsi nyt vain ruukkusoran lisäämisen ja kuolleiden lehtien poiston.

Pihakalustus ja muu kasvien istutus on työn alla.

Multaisia suunnitelmia on tehty muutoinkin, olen nimittäin mukana Archinfon ja Espoon kaupungin yhteistyöprojektissa, missä tuodaan maisema-arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua tutuksi kaikelle kansalle työpajojen muodossa urbaanissa kaupunkiympäristössä.

Yhteistyöprojektissa on mukana arkkitehti, maisema-arkkitehteja sekä eri alojen taiteilijoita ja luovan alan osaajia.

Suunnitelmissa on muunmuassa laittaa kaupunkilaisten kädet multaan.

Mukavaa viikonloppua!

Kevät on hullaannuttavaa aikaa ja varsinkin tämä kevät, mikä lämpö ja paiste jo tähän aikaan vuodesta! Kiire ja stressi kuuluvat usein kevääseen ja erityisesti nyt on monta rautaa tulessa.

Kireytyneisiin hermoihin minulla on yksi takuuvarma hoitokeino; puuhastelu pihalla mullan ja kasvien parissa. Ei tarvitse olla suurtilallinen, jotta tätä voi harrastaa, siihen riittää jo parvekekin hyvin.

Olemme muuttaneet vasta uuteen kotiin ja iloitsen kovasti pienestä maatilkustani, mikä mieheni mukaan näyttää tällä hetkellä taimimyymälältä. Kaikki taimeni eivät tosin ole edustuskelpoisia heistä itsestään riippumattomista syistä, minä vasta opettelen.

Iloitsen pienestä ihmeestä pikku puutarhassani; edellisen asunnon parvekkeella viime kesänä ruukussa kasvaneet tuoksuvatukka ja jättitatar jäivät talveksi pakkasen armoille ilman suojausta. Uudessa kodissa ruukut siirrettiin suoraan kylmään ulkovarastoon keskellä talvea. Nyt keväällä siirsin ruukkuja pihalle ja huomasin että nämä kasvit olivat alkaneet versoa uusia silmuja ihan itsekseen. Arvostan kovasti tällaista urheutta.

Kevät on kaiketi hyvää aikaa huolehtia myös sisäkasveista. Mullat on vasta vaihdettu, joten kevyt keväthuolto sisälsi nyt vain ruukkusoran lisäämisen ja kuolleiden lehtien poiston.

Pihakalustus ja muu kasvien istutus on työn alla.

Multaisia suunnitelmia on tehty muutoinkin, olen nimittäin mukana Archinfon ja Espoon kaupungin yhteistyöprojektissa, missä tuodaan maisema-arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua tutuksi kaikelle kansalle työpajojen muodossa urbaanissa kaupunkiympäristössä.

Yhteistyöprojektissa on mukana arkkitehti, maisema-arkkitehteja sekä eri alojen taiteilijoita ja luovan alan osaajia.

Suunnitelmissa on muunmuassa laittaa kaupunkilaisten kädet multaan.

Mukavaa viikonloppua!