logo

INSPIROIVIA KOTEJA -Alvar Aallon kotitalo Munkkiniemessä

. perjantai 22. helmikuuta 2019 .

Tätä postausta varten on antanut haastattelun Alvar Aalto-säätiön asiakaspalvelukoordinaattori Hanna Pärnä.

Kun olen pakon edessä tilanteessa, jossa en haluaisi olla, kuvittelen mielessäni itseni jonnekin muualle. Viimeksi kuvittelin mieleni vaeltelemaan unelmieni kotiin, meren rannalle. Talo oli funkkistyylinen, sen sisustuksessa oli käytetty paljon puuta ja tunnelma oli hyvin lämmin ja kodikas.

Kun työn alle tuli tämä postaus Alvar Aallon Riihitien kotitalosta, missä olin käynyt vierailulla vuosia sitten, tajusin, että kuvitelmieni talo vastasi hyvin paljon tätä Aaltojen kotitaloa Helsingin Munkkiniemessä.


On paikkoja, jotka inspiroivat erityisen paljon, ja Aaltojen Riihitien koti on juuri sellainen paikka.

Kun Aallot ostivat talolleen tontin Munkkiniemestä vuonna 1934, oli alue vielä hyvin maalaismainen ja luontoa oli paljon ympärillä. Isoja kerrostaloja alettiin rakentaa alueelle vasta 30-luvun lopulla.

Kun Aallot suunnittelivat tulevaa kotiaan, heille tärkeitä asioita tulevassa kodissa olivat luonnonvalo, luonnonläheisyys, yksityisyys ja kodinomainen mukavuus. Vaikka taloon suunniteltiin myös Aallon arkkitehtuuritoimisto ja asiakkaat tulisivat vierailemaan siellä, ei kodista haluttu silti tehdä prameaa, vaan koti isolla koolla.
Mistä kodin lämmin ja kodikas tunnelma sitten muodostuu, kysyin Hanna Pärnältä. "Luonnonvalon optimaalisesta käytöstä, ilmavista, yhdisteltävistä tiloista ja materiaalivalinnoista. Sisustuksessa käytettiin paljon puuta ja koska Alvar Aalto rakasti takkoja, niitä tehtiin taloon kolme".

Talo valmistui elokuussa 1936.


"Talosta suunniteltiin sekä perheen koti että toimisto. Nämä kaksi käyttötarkoitusta näkyvät selkeästi ulospäin. Toimistosiiven kapea massa on kevyesti slammattua ja valkoiseksi kalkittua tiiltä. Sen ikkunasijoittelussa on vielä selkeitä viitteitä funktionalismiin. Asunto-osan pintamateriaali on ohutta, tummaksi käsiteltyä puurimaa. Talossa on tasakatto ja etelään aukeava suuri terassi.
Talon kadunpuoleista, sulkeutunutta ja ankaraa julkisivua pehmentävät köynnöskasvit ja pääovelle johtava liuskekivipolku. Talossa on jo nähtävissä viitteitä uudesta Aallosta, romanttisesta funktionalistista. Tähän viittaavat myös runsas puun käyttö pintamateriaalina ja neljä tiilistä takkaa."

Lainaus: Alvar Aalto-säätiö, https://www.alvaraalto.fi/https://www.alvaraalto.fi/


Aaltojen kotitalo on turistien suuressa suosiossa. Kysyin Hanna Pärnältä mitä ulkomaalaiset turistit useimmiten sanovat tästä kodista. Talossa tunnetaan rauhaa ja harmoniaa ja yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisuuden perimmäiseen olemukseen
Etenkin japanilaiset turistit ovat vaikuttuneita ja yllättyneitä siitä, miten japanilainen henki kodissa on. Heidän kokemansa tuttuuden tunne on mielenkiintoinen, sillä Aalto ei vieraillut koskaan Japanissa, vaikka olikin maahan muutoin perehtynyt.

Sekä Alvar Aalto, että molemmat vaimot, Aino sekä Elissa aikanaan, asuivat tässä kodissa kuolemaansa asti. Ehkä voimme tästä päätellä, että he viihtyivät kodissaan.


Tätä et ehkä tiennyt:
  •  Samoihin aikoihin, kun Alvar Aalto suunnitteli kotitalonsa, hän suunnitteli Munkkiniemeen myös kerrostaloalueen, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu.
  • Ruokasalin tuolit ovat häämatkatuliainen, oletettavasti Venetsiasta, vuodelta 1924.
  • Yläkerran terassilla on puolapuut, sillä Aalto piti voimistelusta.
  • Alvar Aalto ei koskaan itse käynyt Japanissa, mutta hän ihali japanilaista arkkitehtuuria, mihin moni yksityiskohta aallon kodissa viittaakin: liukuovi, bambusäleverhot..
  • Aallon elämäkerturin Göran Schildtin mukaan hienointa, mitä Aallon mielestä hänen kotitalostaan on koskaan sanottu, on se, kun arkkitehtuurikriitikko Gustaf Strengell vertasi Aallon kotitaloa Seurasaaren ulkomuseon Niemelän torppaan.


Kiinnostaisiko tutustua Riihitien taloon tarkemmin? Opastetulle kierrokselle voi ilmoittautua Alvar Aalto-säätiön sivujen kautta https://www.alvaraalto.fi/kohde/alvar-aallon-kotitalo/.



Kuvista kaksi ylintä Alvar Aalto-säätiö, kuvaaja Maija Holma

Tätä postausta varten on antanut haastattelun Alvar Aalto-säätiön asiakaspalvelukoordinaattori Hanna Pärnä.

Kun olen pakon edessä tilanteessa, jossa en haluaisi olla, kuvittelen mielessäni itseni jonnekin muualle. Viimeksi kuvittelin mieleni vaeltelemaan unelmieni kotiin, meren rannalle. Talo oli funkkistyylinen, sen sisustuksessa oli käytetty paljon puuta ja tunnelma oli hyvin lämmin ja kodikas.

Kun työn alle tuli tämä postaus Alvar Aallon Riihitien kotitalosta, missä olin käynyt vierailulla vuosia sitten, tajusin, että kuvitelmieni talo vastasi hyvin paljon tätä Aaltojen kotitaloa Helsingin Munkkiniemessä.


On paikkoja, jotka inspiroivat erityisen paljon, ja Aaltojen Riihitien koti on juuri sellainen paikka.

Kun Aallot ostivat talolleen tontin Munkkiniemestä vuonna 1934, oli alue vielä hyvin maalaismainen ja luontoa oli paljon ympärillä. Isoja kerrostaloja alettiin rakentaa alueelle vasta 30-luvun lopulla.

Kun Aallot suunnittelivat tulevaa kotiaan, heille tärkeitä asioita tulevassa kodissa olivat luonnonvalo, luonnonläheisyys, yksityisyys ja kodinomainen mukavuus. Vaikka taloon suunniteltiin myös Aallon arkkitehtuuritoimisto ja asiakkaat tulisivat vierailemaan siellä, ei kodista haluttu silti tehdä prameaa, vaan koti isolla koolla.
Mistä kodin lämmin ja kodikas tunnelma sitten muodostuu, kysyin Hanna Pärnältä. "Luonnonvalon optimaalisesta käytöstä, ilmavista, yhdisteltävistä tiloista ja materiaalivalinnoista. Sisustuksessa käytettiin paljon puuta ja koska Alvar Aalto rakasti takkoja, niitä tehtiin taloon kolme".

Talo valmistui elokuussa 1936.


"Talosta suunniteltiin sekä perheen koti että toimisto. Nämä kaksi käyttötarkoitusta näkyvät selkeästi ulospäin. Toimistosiiven kapea massa on kevyesti slammattua ja valkoiseksi kalkittua tiiltä. Sen ikkunasijoittelussa on vielä selkeitä viitteitä funktionalismiin. Asunto-osan pintamateriaali on ohutta, tummaksi käsiteltyä puurimaa. Talossa on tasakatto ja etelään aukeava suuri terassi.
Talon kadunpuoleista, sulkeutunutta ja ankaraa julkisivua pehmentävät köynnöskasvit ja pääovelle johtava liuskekivipolku. Talossa on jo nähtävissä viitteitä uudesta Aallosta, romanttisesta funktionalistista. Tähän viittaavat myös runsas puun käyttö pintamateriaalina ja neljä tiilistä takkaa."

Lainaus: Alvar Aalto-säätiö, https://www.alvaraalto.fi/https://www.alvaraalto.fi/


Aaltojen kotitalo on turistien suuressa suosiossa. Kysyin Hanna Pärnältä mitä ulkomaalaiset turistit useimmiten sanovat tästä kodista. Talossa tunnetaan rauhaa ja harmoniaa ja yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisuuden perimmäiseen olemukseen
Etenkin japanilaiset turistit ovat vaikuttuneita ja yllättyneitä siitä, miten japanilainen henki kodissa on. Heidän kokemansa tuttuuden tunne on mielenkiintoinen, sillä Aalto ei vieraillut koskaan Japanissa, vaikka olikin maahan muutoin perehtynyt.

Sekä Alvar Aalto, että molemmat vaimot, Aino sekä Elissa aikanaan, asuivat tässä kodissa kuolemaansa asti. Ehkä voimme tästä päätellä, että he viihtyivät kodissaan.


Tätä et ehkä tiennyt:
  •  Samoihin aikoihin, kun Alvar Aalto suunnitteli kotitalonsa, hän suunnitteli Munkkiniemeen myös kerrostaloalueen, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu.
  • Ruokasalin tuolit ovat häämatkatuliainen, oletettavasti Venetsiasta, vuodelta 1924.
  • Yläkerran terassilla on puolapuut, sillä Aalto piti voimistelusta.
  • Alvar Aalto ei koskaan itse käynyt Japanissa, mutta hän ihali japanilaista arkkitehtuuria, mihin moni yksityiskohta aallon kodissa viittaakin: liukuovi, bambusäleverhot..
  • Aallon elämäkerturin Göran Schildtin mukaan hienointa, mitä Aallon mielestä hänen kotitalostaan on koskaan sanottu, on se, kun arkkitehtuurikriitikko Gustaf Strengell vertasi Aallon kotitaloa Seurasaaren ulkomuseon Niemelän torppaan.


Kiinnostaisiko tutustua Riihitien taloon tarkemmin? Opastetulle kierrokselle voi ilmoittautua Alvar Aalto-säätiön sivujen kautta https://www.alvaraalto.fi/kohde/alvar-aallon-kotitalo/.



Kuvista kaksi ylintä Alvar Aalto-säätiö, kuvaaja Maija Holma

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Lisää kommentti tai anna palautetta!

newer older Etusivu